Englanninbulldoggi on pieni koirarotu Iso-Britanniasta (FCI:n ryhmä 2), jossa rotua alun perin kasvatettiin härkätaisteluihin. Nykyään englanninbulldoggi on kuitenkin suosittu perhekoira, jolle on tunnusomaista lempeä ja lapsirakas luonne.
Englanninbulldoggin elinajanodote on valitettavasti suhteellisen alhainen, 8-10 vuotta. Koko vaihtelee 31–40 senttimetrin välillä. Nartut painavat yleensä 22–23 kiloa ja urokset, jotka ovat jonkin verran raskaampia, 24-25 kiloa.
Yksi englanninbulldoggin ominaispiirteistä on sen kompakti runko. Näillä lihaksikkailla eläimillä on leveä rinta ja suhteellisen lyhyet jalat.
Englanninbulldoggin vartalo on lyhyt ja leveä, pää on melko suuri ja sille on tunnusomaista litteä otsa ja vähäinen karvoitus. Vahva, leveä leuka on myös tyypillinen. Alaleuka ulkonee jonkin verran.
Lisäksi englanninbulldoggilla on tummat silmät ja korkeat, kaukana toisistaan sijaitsevat korvat.
Rodulle on ominaista rohkea ja rohkea luonne. Englanninbulldoggia pidetään päättäväisenä, mutta kärsivällisenä ja nöyränä rotuna. Lisäksi koira haluaa aina olla omistajaansa lähellä ja on erittäin lapsirakas.
Alkuperäisestä jalostustavoitteesta huolimatta englanninbulldoggi on loistava seurakoira, joka sopii hyvin myös lapsiperheille. Omistajien tulisi kuitenkin olla valmiita toisinaan itsepäiseen eläimeen, joka tarvitsee jatkuvaa koulutusta.
Englanninbulldoggia pidetään rohkeana ja valppaana, mikä tekee siitä hyvän vartiokoiran. Koiraurheilu ei kuitenkaan ole koiran vahvuuksia. Eläimet ovat erittäin herkkiä kuumuudelle ja kärsivät joskus verenkierto- ja hengitysvaikeuksista. Englanninbulldoggeilla on myös geneettinen taipumus nivelongelmiin.
Edellä mainittujen syiden vuoksi rodun fyysinen suorituskyky on suhteellisen rajoitettu. Jotkut koiraurheilulajit ovat rodulle mahdollisia, kunhan ne eivät ole liian uuvuttavia.
Mukavuudeenhaluisesta luonteestaan johtuen rodulla on taipumus ylipainoon. Tämä puolestaan voi johtaa lukuisiin terveysongelmiin, kuten sydänongelmiin, korkeaan verenpaineeseen tai diabetekseen.
Lisäksi rodulla on geneettinen taipumus niveltauteihin, jolloin etenkin lonkan dysplasian riski on erittäin suuri.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, koirien lyhyt kuono aiheuttaa usein hengitysvaikeuksia, mikä rajoittaa entisestään rodun halua liikkua.
Ylipainoriskin vuoksi oikeisiin annoskokoihin ja ravintoon tulisi kiinnittää huomiota. Laadukas, luonnollinen koiranruoka, jossa on alhainen energiatiheys, on oikea valinta.
Lisäksi ravintolisä, Bellfor Joints & Bones, on hyödyllinen lonkan dysplasian ehkäisemiseksi.
Bellforin ravitsemuskonsepti tukee koirasi kehitystä ja hyvinvointia jo varhaisesta iästä lähtien.